Kaj Franck - Muotoilijan utopia

Japonismi näkyy vahvasti lasin suurnimen, Kaj Franckin näyttelyssä

Yhden Suomen tunnetuimman muotoilijan ura esitellään Suomen lasimuseon näyttelyssä Kaj Franck – Muotoilijan Utopia etenkin kaukomatkojen innoittamien, uniikkien lasiesineiden kautta.

Suomen lasimuseon näyttely Kaj Franck – Muotoilijan Utopia esittelee nostoja muotoilija Kaj Franckin uran varrelta. Kaj Franck (1911–1989) teki muotoilijana laajan ja vaikuttavan uran ja kuuluu suomalaisen lasitaiteen kaanoniin sen yhtenä suurena nimenä.

Hän työskenteli lähes koko uransa ajan Nuutajärven lasitehtaalla. Franck ihaili japanilaista taideteollisuutta, ja useat Franckin teokset voi nähdä japanilaisen estetiikan kontekstissa. Japonismi näkyy vahvasti Suomen lasimuseon näyttelyn esineissä sekä näyttelyarkkitehtuurissa.

Keskeisen näyttelykokonaisuuden muodostaa Franckin suunnittelema taidelasi, juuri tähän näyttelyyn tarkoin valikoitujen lasiesineiden kautta. Näyttelyn esineiden joukossa ovat muun muassa Kremlin kellot ja Ateenan aamu. Esineet ovat teoslainoja suomalaisista yksityiskokoelmista sekä Suomen lasimuseon omasta kokoelmasta.

Franckin suunnittelutyö näkyy edelleen tänä päivänä vahvasti suomalaisten kotien esineissä. Näyttelyssä on esillä myös niitä esineitä, joista Franck tunnetaan parhaiten ja joita löytyy useasta suomalaisista kodista. Suomessa ja maailmalla muotoilija tunnetaan etenkin Kilta -sarjastaan (1948) sekä Kartio -laseista ja Teema -astioista. Kartio -laseja (1958) ja Teema -astiastoa (1952) yhdistää funktionaalisuus. Näyttelyssä on esillä myös arjen keramiikkaa ja käyttöastioita.