Saara Hopea - Valintana kauneus

Saara Hopea loi lasin kultakaudella kauneutta arkeen ja juhlaan

Suomen lasimuseo esittelee monipuolisen muotoilijan ja monen materiaalin taitajan uraa 3.2.2024 avautuvassa näyttelyssä Saara Hopea – Valintana kauneus

Suomen lasimuseon näyttely Saara Hopea – Valintana kauneus tarjoaa näkymiä Saara Hopea-Untrachtin (1925–1984) moniulotteiseen suunnittelijatyöhön. Hopea suunnitteli arkeen ja juhlaan kauniita ja funktionaalisia lasiesineitä, ja loi näin maailmaan värejä ja visuaalista iloa. Hän osallistui lasin kultakaudella 1950-luvulla suomalaisen lasin modernisoimiseen, ja vastasi lasisuunnittelullaan jälleenrakennuskauden “kauniin arkitavaran” kaipuuseen. Muotoilija on puolisonsa Oppi Untrachtin mukaan sanonut seuraavasti: “On tehtävä valintoja, joten miksei valita kaunein mahdollinen? Maailma on täynnä kauniita asioita ja me voimme elää yhdessä niiden kanssa ja käyttää niitä päivittäin.”

Hopea työskenteli 1950-luvulla Nuutajärven lasitehtaalla ja hänet tunnetaan etenkin klassikoksi muodostuneesta värikkäästä käyttö- ja taidelasistaan. Suosikkeihin käyttölasissa lukeutuvat muun muassa pinottavat lasit 1718 ja puristelasinen ”nyppyläkulho”. Taidelasiesineistä tunnetuimpia ovat leikkisät maljakot kuten Pantteri- ja Kupla-maljakko. Hopean lasisuunnittelu sai myös kansainvälistä tunnustusta. Vuoden 1954 Milanon triennaalissa palkittiin Hopean vuonna 1952 suunnittelemat funktionaaliset pinottavat juomalasit hopeamitalilla ja vuoden 1957 triennaalissa oli puolestaan Hopean Flamingo-liköörilasien vuoro saada hopeamitali. Suosittujen klassikoiden lisäksi näyttelyyn on tulossa esille myös vähemmän tunnettuja Hopean suunnittelemia hiottuja kristalliesineitä.

Hopea työskenteli lasin lisäksi sujuvasti myös muiden materiaalien parissa: Hän teki muun muassa emalitaidetta, valmisti himmeleitä eri materiaaleista, suunnitteli huonekaluja ja teki merkittävän uran suomalaisen korutaiteen parissa. Myös Suomen lasimuseon näyttelyssä on lasin lisäksi esillä emalitaidetta, koruja ja muuta muotoilua.